One ring to rule them all

Ihan helpoksi en tuota aiemmin kuvattua kosintaa tehnyt, sillä toiveeni oli, että mies myös valitsisi kihlasormuksen. Nooh, eihän se muuten varmasti niin paha olisikaan, mutta kun en itsekään tiennyt millaisen sormuksen haluaisin. En tiennyt haluanko timangeja vai en, mitä metallia sen tulisi olla saati, että minkä mallinen se voisi olla. Tiesin vain, että se saisi olla siro, sillä minulla on melko ohuet sormet joissa suuret timagi härpäkkeet näyttäisivät vain koomisilta. Tiesin myös, että en ihan perinteistä sormusta halunnut vaan, että olisi kiva jos siinä olisi vähän jotain erilaista. Että eikun sormus ostoksille, sillä näillä ohjeillahan varmasti löytää jo jotain, eikö.

No ilmeisesti kyllä. Enpä olisi itse varmaan edes näin täydellistä sormusta hankkia. Olen Pinterestin vannoutunut käyttäjä (jopa cv:ni löytyy kyseisestä palvelusta) ja sinne olenkin vuosien saatossa arkistoinut sitä sun tätä, muun muassa ihailemieni sourmusten kuvia. Noh, mieheni fiksusti tajusi käyttää tätä tietolähdettä hyväkseen ja kävi sieltä bongaamassa sellaisen sormuksen, joka hänestä toimi parhaiten tähän tarkoitukseen ja marssi kuvan kanssa korupajalle. Rakas sormukseni on siis teetetty minulle varta vasten ja siihen laitettu ajatus ja vaiva tekee siitä vain entistä tärkeämmän. Parempaa en olisi voinut edes toivoa ❤

Inspiraationa toiminut sormus. Koruseppä kertoi vain, että kestääkseen eliniän verran, sormus ei voi olla aivan noin kapea sillä tuo taipuisi heti jäädessään kiinni syksyn ensimmäiseen villaneuleeseen.

Hieman olen ollut fiiliksissäni sormuksesta, joten olen dokumentoinnut sormuksen ensimmäisten päivien kohokohtia kuten sormus ensi kertaa julkisessa liikenteessa, sormus remontoi sekä sormuksen ensimmäinen retki Stockmannille. Varmaan ihan normaalia käyttäytymistä…

Sormus bussissa
Sormus bussissa
Sormus remppaa
Sormus remppaa
Sormus ahkerana töissä (vaikka oma keskittymiseni kyllä oli hiukan hakusessa kun ajatukset karkaili aina, kun katse osui sormukseen..)
Sormus ahkerana töissä (vaikka oma keskittymiseni kyllä oli hiukan hakusessa kun ajatukset karkaili aina, kun katse osui sormukseen..)
Sormus lähdössä ensimmäiselle ulkomaan matkalleen
Sormus lähdössä ensimmäiselle ulkomaan matkalleen

//M

Mainokset

Tahdon olla sun

Kosinta, jota olin ehtinyt jo odottaa, mutta joka kuitenkin tuli täytenä yllätyksenä, tapahtui kauniina aurinkoisena iltapäivänä vielä remontissa olevan tulevan asuntomme lähimaisemissa. Olimme siis kävelyllä merenrannalla ja ihailimme maisemia, kun silloinen avomieheni, nykyinen kihlattuni, hoksasi, että lähistöllä on yksi penkki, jolta on aivan erityisen kaunis näkymä. Noh, sinnehän oli päästävä istuskelemaan ja niinpä metsästimme juurikin tämän kyseisen penkin. Ja olihan ne maisemat oikein kauniit. Hetken istuttuamme ja ihailtumme maisemia sylikkäin kysyikin hän hieman oudosti, että saisiko hän kysyä yhden tyhmän kysymyksen. Tottakai sai. Eteeni ilmestyi pieni valkoinen korurasia ja hieman takellellen tuli kysymyskin: tulisitko vaimokseni. Itkun ja naurun sekaisena (ihme reaktio sekin) juuri ja juuri muistin vastata kyllä. Oli kyllä aivan mahtava tunne.

Ei aivan se kyseinen pnekki, mutta maisema oli melko samanlainen. Täytyykin käydä vielä ottamassa omia kuvia paikasta kunhan osuu aurinkoinen päivä kohdalle.

Se, että henkilö jota rakastaa eniten maailmassa rakastaa myös sinua eniten maailmassa on kyllä vertaansa vailla. Hetken nautimme vielä meren äärellä kunnes lähdimme kävelemään kotiin, jossa pääsimmekin nauttimaan skumppaa ja romantiikan tosi mestareiden tapaan, take-away pitsaa. Miehen piti valitettavasti vielä samana iltana lähteä töihin ja merillä kun on töissä, niin tulee vasta viiden viikon päästä takaisin, joten virallisempi juhlinta jää sinne. Onnensa kukkuroilla olisi kyllä oikein hyvä kuvaus minun tämän hetkisestä olotilastani ja joka kerta, kun katse osuu sormukseen ei virnettä vastaan voi taistella.

Ihana lisä, jota en ollut osannut lainkaan odottaa, on ollut se, että saa kertoa läheisilleen hyviä uutisia. Harvoinpa saa ihan vasenta kättään vilauttamalla ihmisiä itkemään onnesta 🙂

Kihlajaispäviämme ja ihana sormukseni. Kerron sormuksesta vielä lisää toisella kertaa.
Kihlajaispäviämme ja ihana sormukseni. Kerron sormuksesta vielä lisää toisella kertaa.

//M

Long time listener, first time caller

Uusi toiveiden, ajatusten ja ideoiden tynnyri eli hääblogi saa näin alkunsa. Kuten otsikosta voi päätellä olen blogeja kyllä varmuuden vuoksi jo lukenut pitkään, vaikka kosinta onkin aivan tuore. Jotain innokkuudestani häitä kohtaan kertonee se, että olen esimerkiksi häähullun haaveiluja seurannut alusta saakka (kiitos Milou sinulle aina yhtä ihanista postauksista, inspiraatiosta ja tiedosta sitä etten ole tämän kanssa yksin). Mutta nyt tosiaan on oikein lupa höpsötellä häistä ja mikä sen parempi paikka kuin blogosphere, joka on täynnä kanssasisaria, ja joitain -veljiä, saman haasteen mahdollisuuden äärellä.

Kyllä olen juurikin yksi niistä tytöistä, joka on jo pienestä pitäen rakastanut häitä

Tarkoituksena on siis nauttia ja hömpöttää niin paljon kuin sielu vain sietää. Niin ja kai se itse juhlakin pitäisi järjestää. Iiks.

//M